Lukioon pyrkivän opas                                                
 

LUKIOON PYRKIVÄN OPAS LUKUVUODEKSI 2012-2013

 

1. HYVÄ LUKIOON PYRKIVÄ

 

Olet päättämässä oppivelvollisuuskouluasi ja suunnittelet jatkoa. Tässä oppaassa kerrotaan Alajärven lukion tarjoamista vaihtoehdoista ja lukiopiskelusta yleensä. Yksityiskohtaisemman opinto-oppaan saat aloittaessasi lukio-opintosi.

 

Lukio-opiskelu tähtää ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Tätä silmällä pitäen Sinun on suoritettava myös ainevalinnat. Lukio-opinnot jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat yhteisiin opintoihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Kysymykset ylioppilaskirjoituksiin tulevat pakollisten ja syventävien kurssien mukaan. Soveltavat kurssit ovat koulukohtaisia kursseja. Voit täydentää omia valintojasi koulun alettua. Lisäkursseja voit valita myös muista Alajärven toisen asteen oppilaitoksista, Alajärven musiikkiopistosta, Alajärven kuvataidekoulusta, Nelimarkka-akatemiasta ja Järviseudun kesälukiosta. Lisäksi lukiossa on mahdollista opiskella yliopistoaineita. Voit liittää kilpaurheilun osaksi lukio-opintoja sekä ammattikorkeakouluopinnot mm. maakuntakorkeakoulun kautta.

 

Toivotan Sinut tervetulleeksi Alajärven lukioon. Se on uusien tilojen myötä viihtyisä ja opiskelijamyönteinen koulu, joka vaatii kuitenkin pitkäjännitteistä työskentelyä. Alajärven lukiossa on ammattitaitoinen opettajakunta, ajanmukaiset opetusvälineet ja mahdollisuus käyttää päivittäin internet-yhteyksiä.  Kansainvälinen yhteistyö tuo lisäarvoa opiskeluun. Ylioppilastutkinto antaa yleisen jatko-opintomahdollisuuden kaikkiin oppilaitoksiin, yliopistoihin ja korkeakouluihin.

 

Erkki Åkerman

Alajärven lukion rehtori

 

 2. LUOKATON LUKIO

 

Luokattomuuden perusajatus on opiskelun joustavuus. Opiskelija ei voi jäädä luokalle ja opiskelija itse päättää, mitä kursseja hän lukuvuoden aikana opiskelee.

 

Luokattomuus tuo koulunkäyntiin vapautta. Opiskelija voi itse säädellä omaa opiskelunopeuttaan. Opiskeluajan pituuteen vaikuttavat tällöin oppilaan omat tarpeet, elämänvaiheet, harrastukset, mahdollisuudet ja kyvyt. Vapaus tuo mukanaan myös vastuuta omista opinnoista. Omaa koulunkäyntiä on seurattava aikaisempaa paljon tarkemmin.

 

Luokattomassa lukiossa opettaja voi vaihtua kursseittain. Sama opettaja ei välttämättä opetakaan saman aineen peräkkäisiä kursseja. Myös opetusryhmät alkavat "elää". Jonkin aineen seuraavalla

kurssilla onkin aivan eri opiskelijoita kuin edellisellä. Samoin opetusryhmien koko voi vaihdella.

Lukiossa:

 

             *         opiskelija ei voi jäädä luokalleen eikä myöskään siirry luokalta

                        toiselle        

             *         opiskelija ei saa ehtoja

             *         myös hyväksytyn kurssiarvosanan voi korottaa

             *         lukion voi suorittaa kahdessa, kolmessa tai neljässä vuodessa

                        (erityisistä syistä voidaan myöntää lupa pidempäänkin opiskeluaikaan)

             *         lukukausikohtaisia kurssimääriä ei ole, vaan lukion

                        kokonaiskurssimäärä kertyy koko lukioajalta

             *         ylioppilaskirjoitukset voi aloittaa keväällä tai syksyllä

                                                                                                              

3. JAKSO-OPISKELU

 

Lukiossa oppiaineiden oppimäärät on jaettu itsenäisiksi kursseiksi, joiden pituus on keskimäärin 38 tuntia.  Kurssit opiskellaan yleensä keskitetysti. Keskitettyä opiskelua sanotaan jakso- eli periodiopetukseksi. Alajärven lukiossa noudatetaan ns. kuusijaksojärjestelmää, jolloin lukuvuosi jakaantuu kuuteen jaksoon. Yksi jakso on pituudeltaan noin kuusi viikkoa. Lukujärjestys vaihtuu jakson päättyessä. Kunkin jakson loppupuolella on ns. koeviikko, jolloin päättyvistä kursseista on aamupäivisin koe ja sen jälkeen valmentavaa opetusta. Suoritettujen kurssien arvosanat saa seuraavan jakson alkupuolella.

 

 

4. ITSENÄINEN OPISKELU

 

Oppilaan kasvattamiseksi vastuullisuuteen ja itsenäisyyteen kurssi tai sen osa voidaan opiskella itsenäisesti. Luvan tähän antaa rehtori ja aineen opettaja.

Itsenäinen opiskelu voi tapahtua ohjattuna ja lisätehtäviä antamalla, jolloin opettaja toimi ohjaajana, tai tenttimällä. Itsenäinen opiskelu on välttämätöntä, jos opiskelee kahta ainetta yhtä aikaa. 

 

 

5. KURSSIVALINNAT

 

Alajärven lukion opinto-ohjelma lukuvuodeksi 2012-2013

Alajärven lukioon hakevat täyttävät ainevalintakortin (lukion opinto-ohjelman), joka palautetaan oman koulun oppilaanohjaajalle viimeistään 16.3.2012.

Ainevalintakortin kääntöpuolella on lueteltuna syventävien ja soveltavien kurssien nimet. Tarkemmat tiedot ensimmäisen vuoden syventävistä ja soveltavista kursseista näet tästä oppaasta.

 

Ensimmäisenä koulupäivänä näet omat valintasi Wilmassa. Wilma on www-liittymä, jossa voit valita kursseja, seurata  suorituksiasi, lukea tiedotteita ja viestivä opettajien kanssa.  Valintojasi voit muuttaa koko lukuvuoden ajan.

 

5.1. Ylioppilastutkinto ja kurssivalinnat

 

Lukion tuntijako käy ilmi ainevalintakortista. Tämän lisäksi Alajärven lukiossa hyväksytään myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Syventävät ja soveltavat kurssit ovat oppilaalle vapaaehtoisia.

 

Valintoja tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon ylioppilastutkinnon vaatimukset. Kun kokeiden tehtävät laaditaan pakollisten ja syventävien kurssien perusteella, on oppilaan käytännössä valittava suurin osa syventävistä kursseista.

 

Pakollisia aineita ylioppilaskirjoituksessa Alajärven lukion tuntijaon mukaan ovat äidinkieli ja 3 muuta seuraavista: vieras kieli, ruotsi, matematiikka ja reaali. Vieraissa kielissä ja matematiikassa järjestetään kahden tason kokeet. Vähintään yhdessä näistä on suoritettava vaativamman tason koe pakollisena aineena.

 

Nykyään oppilas valitsee kokeen tason vasta ilmoittautuessaan ylioppilaskirjoituksiin huolimatta siitä, mitä oppimäärää on lukenut. (Voi esim. kirjoittaa matematiikan lyhyenä, vaikka olisi lukenut siitä pitkän oppimäärän)

  

5.2. Ammattitoiveet ja kurssivalinnat

 

Lukioaikaiset ainevalinnat saattavat ratkaista jatko-opintoihin pääsemisen. Pääsyehdot on syytä tarkistaa vuosittain ilmestyvistä Korkeakoulujen valintaoppaasta ja Koulutusoppaasta.

  

5.2.1. Matematiikka

 

Lukion pitkän matematiikan tiedoista on yliopistoissa ja korkeakouluissa hyötyä monella alalla.  Erityisesti hyötyä on teknillisen, matemaattis-luonnontieteellisen ja kaupallisen alan opinnoissa.

 

- Teknillisen alan opinnot. Matematiikan pitkän oppimäärän tiedot ovat pääsyvaatimuksena teknillisiin korkeakouluihin ja teknillisiin oppilaitoksiin. Teknillisen alan opinnot edellyttävät yleensä myös joko fysiikan tai kemian syventävien kurssien hallintaa.

 

- Lääketieteen opinnot. Matematiikan pitkä oppimäärä ei ole ehdoton edellytys pyrittäessä opiskelemaan lääketiedettä. Sen suorittamisesta voi kuitenkin saada lisäpisteitä. Lisäksi siitä on hyötyä opiskeltaessa lukion fysiikan syventäviä kursseja, joiden hallintaa edellytetään useimpien lääketieteellisten tiedekuntien pääsykokeissa.

 

- Matemaattis-luonnontieteellinen koulutus. Pitkän matematiikan tiedot ja ylioppilaskokeen arvosana ovat valintaperusteena tai eduksi pyrittäessä yliopistojen matematiikan, fysiikan ja kemian

koulutusohjelmiin.

 

- Kauppatieteet. Pitkän matematiikan tiedot ovat eduksi pyrittäessä kauppatieteen korkeakoulu- opintoihin, sillä pääsykoekirjoissa on yleensä yksi hyvät matematiikan pohjatiedot vaativa teos.

 

- Metsätieteelliseen koulutusalaan on pääsyvaatimuksena pitkää matematiikkaa vastaavat tiedot.

 

- Matematiikka painottuu mm. luokanopettaja- ja ekonomikoulutukseen haettaessa.

 

5.2.2. Fysiikka

 

- Teknillisen alan opinnot. Hyvät fysiikan tiedot ovat edellytyksenä pyrittäessä teknillisen alan korkeakouluihin ja teknillisen alan ammattikorkeakouluopinnoissa.

 

- Fysiikka muille aloille pyrittäessä. Fysiikka on olennainen osa yliopistollisia luonnontieteen opintoja. Monien maatalous-metsätieteellisten koulutusohjelmien pääsykokeissa on edellytetty tiettyjen lukion fysiikan kurssien hallintaa. Fysiikan opinnoista on hyötyä liikuntatieteen ja eräiden terveydenhuoltoalan erikoistumislinjojen opinnoissa. Lääketieteellisen tiedekunnan

pääsykokeeseen sisältyy fysiikan syventäviin kursseihin perustuvia tehtäviä.

 

5.2.3. Kemia

 

Lukion kemian kursseihin perustuvat tehtävät ovat osana monien yliopistojen, korkeakoulujen sekä ammattikorkeakoulujen pääsykoetehtäviä.

Kemian tietoja tarvitaan mm. seuraavien aineiden ja alojen jatko-opinnoissa: kemia, biologia, lääketiede, farmasia, useat tekniset ja maatalous- ja metsätieteelliset opintosuunnat.

Myös elintarvike- ja tekstiilialoilla sekä erilaisissa ympäristökysymyksiin liittyvissä tehtävissä kemian taidot ovat tarpeen.

 

5.2.4. Psykologia

 

Psykologian lukio-opinnot ovat eri yliopistoissa pääsykokeiden pohjana pyrittäessä opiskelemaan psykologiaa. Lukiokurssit ovat hyödyksi, jos aikoo hakeutua opettajakoulutukseen tai sosiaali- tai terveydenhuoltoalalle. Myös kaupallisen alan, mainonnan ja markkinoinnin sekä lääketieteellisen alan opiskelija hyötyy psykologian peruskäsitteistöstä. 

 

5.2.5. Tietotekniikka

 

Lukioon tulevan kannattaa ottaa opiskeluohjelmaansa tietotekniikka, koska siitä on hyötyä alalla kuin alalla.

 

5.2.6. Filosofia, historia, maantieto, uskonto

 

Edellä mainitut aineet rakentavat maailmankatsomusta ja opettavat ymmärtämään muita katsomuksia ja kulttuureita. Kiinnostus filosofiaan on viime vuosina voimakkaasti kasvanut, ja sen opintoja voi harjoittaa nykyään useilla koulutusaloilla. Historian opinnoista on hyötyä esim. tiedotuksen, opetuksen ja hallinnon aloilla sekä taideopinnoissa.

5.2.7. Maantieto

 

Maantieteen koulutusohjelmassa on kaksi linjaa: maantieteen alan linja ja maantieteen aineen-opettajan linja. Valitsemalla sopivat sivuaineet maantieteilijä voi pätevöityä esim. ympäristön-suojelutehtäviin, matkailualalle, alueellisiin tutkimus- ja suunnittelutehtäviin, kustannusalalle, aikuiskasvatustoimintaan, kulttuurijärjestöjen tai tiedotusvälineiden tehtäviin sekä erilaisiin kehitysmaatehtäviin.

 

5.2.8. Biologia

 

Biologian koulutusohjelmassa on biologin aineenopettajan linjat. Soveltavia aloja ovat mm. lääke-tiede, eläinlääketiede, farmasia, maa- ja metsätaloustieteet, elintarviketeollisuus, liikuntatieteet ja biotekniikka.

 

5.2.9. Kielet

 

Myös kielten opiskeluun lukiossa sisältyy runsaasti kulttuuritietoa. Lukion yleisimpien kielten taitaminen on sinänsä välttämätöntä jatko-opintojen kannalta, koska suuri osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kurssikirjoista on vieraskielisiä.

Kaupan ja teollisuuden aloilla meillä tarvitaan enemmän henkilöitä, jotka hallitsevat saksan kielen hyvin. Saksan taito on jo opiskeluaikana ja myöhemmin työelämässä arvokas pääoma. Suomen liityttyä Euroopan Unioniin saksan ja ranskan kielen merkitys on entisestään kasvanut. Ranska ja englanti ovat EU:n viralliset kielet ja niiden taitajat ovat täten hyvin kysyttyjä.

Venäjä on edelleen huomattava kauppakumppanimme. Mm. laivanrakennus-, kone-, puu- ja vaateteollisuus tarvitsee venäjän kielen taitoisia eri alojen asiantuntijoita.

Joihinkin opiskelupaikkoihin katsotaan eduksi 6 - 7 yo-kirjoitusaineen pisteet.

 

5.2.10. Kuvataide, musiikki, liikunta

 

Taide- ja taitoaineissa kehitetään luovaa ongelmanratkaisu-, ilmaisu- ja viestintätaitoa sekä itsetuntemuksen ja itseohjautuvuuden kautta opiskelutaitoa kaikilla elämän/taiteen alueilla. Tavoitteena on monipuolisesti ja persoonallisesti tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä, sosiaalisuutta ja yleissivistystä sekä tasapainoa ja tiedonhallintaa.

 

5.2.11. Äidinkieli

 

Äidinkieli on opiskelun perustyöväline. Hyvä äidinkielentaito antaa eväät muiden aineiden menestyksekkääseen opiskeluun.

Kirjallisuus auttaa lukijaansa hahmottamaan maailmaa ja kehittää kirjoitustaitoa. Ilmaisutaito tutustuttaa harjoittajaansa rentoutumis- ja itseilmaisumenetelmiin ja kehittää havainnointitaitoja.

Hyvä äidinkielentaito on tärkeä pyrittäessä mille alalle tahansa.

 


5. 3. Yhteistoiminta

 

Alajärven lukio harjoittaa yhteistoimintaa seuraavien koulujen kanssa

a) Horisontaalinen yhteistoiminta (sama taso)

- Opinlakeusverkosto = Etelä-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitokset

- Järviseudun ammatti-instituutti

- Koulutuskuntayhtymä Sedu

- Alajärven musiikkiopisto

- Alajärven kuvataidekoulu

- Järviseudun kansalaisopistot ja lukiot: Järviseudun kesälukio

 

Näissä oppilaitoksissa suoritetut kurssit voidaan lukea hyväksi Alajärven lukiossa. Jos myöhemmin siirtyy näihin oppilaitoksiin varsinaiseksi oppilaaksi, jo suoritettuja kursseja ei tarvitse käydä uudelleen.

Alajärven musiikkiopiston tutkinnot voivat korvata jopa kolme musiikin soveltuvaa kurssia. Tämä tarkoittaa sitä, että joka on suorittanut näitä kursseja vastaavat opinnot musiikkiopistossa, hän saa niistä lukea hyväksi kolme lukion kurssia. Alajärven lukion kieliohjelmaa voi täydentää valitsemalla kursseja Järvi-Pohjanmaan kansalaisopistosta.

 

b) Vertikaalinen yhteistoiminta (ylöspäin suuntautuva)

 

Alajärven lukiolla on yhteistyökumppanina Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja sen alaisuudessa toimiva maakuntakorkeakoulu. Lukuvuoden aikana on toteutettu useita Seinäjoen ammattikorkeakoulun kursseja. Opetus on toteutettu lähiopetuksena, johon on liittynyt verkko-opetusta sekä ohjattuna verkko-opetuksena. Alajärven lukiolla on yhteistyösopimus myös Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa. Koulun alkaessa elokuussa opiskelijoille kerrotaan tarkemmin näistä kursseista ja vielä koulun alettua valintoja voidaan täydentää tältä osin.

 

5.4. Kurssikuvaukset

 

Seuraavassa ensimmäisen vuoden kurssikuvaukset syventävien ja soveltavien kurssien osalta. Juokseva numero on annettu ensin pakollisille kursseille, sitten syventäville ja viimeksi soveltaville.

Niinpä jos esimerkiksi äidinkielessä on kuusi pakollista kurssia, ensimmäinen äidinkielen syventävä kurssi on kurssi numero seitsemän.

 

5.4.1. Äidinkieli

 

Kurssi 10 (syventävä): Kirjallisuuden teemakurssi. Kurssilla käsitellään yhtä tai useampaa yhteisesti sovittavaa teemaa. Teemaan syvennytään lukemalla, kirjoittamalla, keskustelemalla ja käymällä teatterissa tai elokuvissa.

 

Kurssi 11 (soveltava): Ilmaisutaito. Kurssilla ideoidaan ja tuotetaan esim. näytelmä tai muu teos, esimerkiksi video, joka soveltuu esitettäväksi koulun juhlissa. Ryhmässä suunnitellaan esityksen osa-alueet: käsikirjoitus, puvustus, äänimaailma ja valaistus.

 


Kurssi 12 (soveltava): Tehdään lehteä

Kurssi toteutetaan pääasiallisesti lehden toimituksessa, jossa on vastuuhenkilö ohjaamassa. Kurssin alussa on koululla 3-4 oppituntia, joiden aikana sovitaan aikataulut ja kurssin suorittamiseen liittyvät asiat. Opettajan johdolla käydään läpi mm. haastattelutekniikan perusteet. Opiskelijat tekevät ryhmissä ja yksin erityyppisiä juttuja ja työstävät niitä. Kurssin lopuksi opiskelija jättää oppimispäiväkirjan arvioitavaksi opettajalle ja ohjaavalle toimittajalle. Kurssin lopussa on yhteinen palautekeskustelu. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

 

Kurssi 13 (soveltava): Radiotyön kurssi

Kurssin alussa on 3-4 oppituntia käytännön järjestelyistä ja radiotyön yleisistä periaatteista. Kurssi toteutetaan pääasiassa Järviradion kanssa yhteistyössä. Radiolla on yhteyshenkilö, joka mm. opettaa radiotekniikkaa. Opiskelijat tekevät ryhmissä ja yksin erilaisia juttuja kentällä ja studiossa. Kurssin lopuksi opiskelijat jättävät oppimispäiväkirjan nähtäväksi opettajalle ja ohjaavalle toimittajalle. Kurssin lopussa on yhteinen palautekeskustelu. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.

 

Kurssi 14 (soveltava): Ilmaisutaidon projekti

On mukana nuorisotoimen toteuttamassa näytelmässä tai musikaalissa tai vastaavassa.

 

5.4.2. Englanti (A1-kieli)

 

Kurssi 9 (soveltava): Englannin kielioppikurssi, ½ kurssia

Kurssilla kerrataan englannin peruskielioppia (mm. aikamuodot, ehtolauseet ja passiivi sekä muitakin asioita oppilaiden toivomuksesta). Tavoitteena on vahvistaa keskeisiä kieliopin osa-alueita, joita oppilas tarvitsee heti ensimmäisestä kurssista lähtien. Suositellaan oppilaille, jotka kokevat tarvitsevansa kertausta (erityisesti, jos englannin päättönumero on 7 tai alle).

 

5.4.3. Ruotsi (B1-kieli)

 

Kurssi 8 (soveltava): Ruotsin kielioppi, kertauskurssi, ½ kurssia

Kurssilla kerrataan peruskielioppia, kuten substantiivien ja verbien taivutusta, aikamuotoja ja sanajärjestystä. Kurssi kannattaa valita, jos kielioppi on yläasteella tuntunut vaikealta tai jos päättötodistuksessa arvosana ruotsissa oli 8 tai sitä alempi.

 

5.4.4. B2-Kieli (Saksa, Ranska, Venäjä ( = yläasteella alkanut kieli))

 

Oppimäärä alkaa kurssista 3, ks. B3-kieli. Yläasteella saksaa lukeneet voivat aloittaa myös

B3-kielestä, jolloin päästötodistukseen tulee numero B3-kielen oppimäärän mukaan.

 


5.4.5. B3-Kieli (Saksa, Ranska, Venäjä ( = lukiossa alkanut kieli))

 

B3-kielen lukijat opiskelevat kaksi kurssia omana ryhmänä ja kurssista 3 lähtien myös B2-kielen opiskelijat ovat samoissa ryhmissä mukana.

Kurssi 1 (syventävä): Hyvää päivää, hauska tutustua

Kurssi 2 (syventävä): Näin asiat hoituvat

Kurssi 3 (syventävä): Vapaa-aika ja harrastukset

 

5.4.6. B3-Kieli (Espanja)

 

Kurssi 1 (syventävä): Hyvää päivää, hauska tutustua

Kurssi 2 (syventävä): Näin asiat hoituvat

Kurssi 3 (syventävä): Vapaa-aika ja harrastukset

 

5.4.7. Matematiikka (B-lyhyt)

 

Kurssi 9 (soveltava): Pelu-kurssi, ½ kurssia

Matematiikan perustaitoja vahvistava, lähtötasoeroja tasoittava kurssi lukio-opiskelua aloittavalle.

 

5.4.8. Matematiikka (A-pitkä)

 

Kurssi 15 (soveltava): Pelu-kurssi , ½ kurssia

Matematiikan perustaitoja vahvistava kurssi lukio-opiskelun aloittaville. Suositellaan lähtötasoerojen tasaamiseksi pitkän matematiikan ensimmäiseksi kurssiksi.

 

5.4.9. Fysiikka

 

Kurssi 2 (syventävä): Lämpö

Kurssilla tutustutaan kiinteiden aineiden, nesteiden ja kaasujen ominaisuuksiin ja niissä vallitseviin fysikaalisiin lainalaisuuksiin.

 

Kurssi 3 (syventävä): Aallot

Kurssilla käsitellään luonnon jaksollisia ilmiöitä ja niiden perusteita. Lähdetään harmonisesta voimasta ja värähdysliikkeestä päätyen aaltoliikkeen syntyyn ja yleisiin ominaisuuksiin: interferenssiin, diffraktioon, polarisoitumiseen, heijastumiseen ja taittumiseen. Lopuksi perehdytään tarkemmin osa-alueisiin: ääni, valo ja optiikka.

 

5.4.10. Kemia

 

Kurssi 2 (syventävä): Kemian mikromaailma

Kurssilla käsitellään alkuaineita ja yhdisteitä alkaen atomien rakentumisesta ja jaksollisesta järjestelmästä päätyen kemiallisiin sidoksiin ja yhdisteiden ominaisuuksiin. Kurssilla opetellaan kvantitatiivisen kemian perusasioita eli kemian peruslaskuja. Kurssin lopussa tutustutaan orgaanisen kemian perusnimistöön ja –käsitteisiin.

 

Kurssi 7 (soveltava): Alumiinin soveltava kurssi

Kurssi toteutetaan yhteistyössä Alajärven toisen asteen oppilaitosten ja alumiinia käyttävien teollisuuslaitosten kanssa. Tavoitteena on saada perustietoa alumiinista, herättää opiskelijoiden mielenkiinto alumiiniin, sen jatkojalostukseen ja ideoida uusia käyttömahdollisuuksia.

 


5.4.11. Tietotekniikka

 

Kurssi 1 (soveltava): Tietotekniikan perusvalmiudet, ½ kurssia

Kaikille pakollinen. Tutustutaan tekstinkäsittelyyn, taulukkolaskentaan, kortisto-ohjelmaan ja grafiikkaohjelmaan. Tutustutaan Internet tietoverkkoon, sähköpostiin ja tiedonhakujärjestelmiin ja etäopiskeluympäristöön. Kurssi tukee lukio-opintoja ja jatko-opintoja.

 

Kurssi 2 (soveltava): Ohjelmoinnin peruskurssi

Työvälineohjelmien tehokas käyttö esim. Word, Excel, Access tai Power Point. Tehdään harjoitustyö.

 

 

Kurssi 3 (soveltava): Ohjelmoinnin peruskurssi

Selvitetään mikä on ohjelma ja miten se toimii. Tutustutaan käsitteisiin algoritmi, kääntäjä, tulkki ja erilaisiin ohjelmointikieliin. Tehdään harjoitustyö.

 

5.4.12. Uskonto

 

Kurssi 4 (syventävä): Uskontojen maailmat

Maailmanuskontojen ominaispiirteet ja monimuotoisuus ja niiden vaikutus ajatteluun, yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Uskontojen vastaukset ihmiselämän peruskysymyksiin. Muiden kulttuurien uskonnollisen ja eettisen perinteen arvostaminen.

 

5.4.13. Psykologia

 

Kurssi 2 (syventävä): Ihmisen psyykkinen kehitys

Yksilön psyykkinen kehitys eri vaiheissa ja yhteydet biologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Kehityspsykologian tiedon soveltaminen omaan elämään. Psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen.

 

5.4.14. Historia

 

Kurssi 5 (syventävä): Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan

Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Tutustutaan mm. alueen esihistoriaan, keskiaikaan ja Ruotsin vallan aikaan.

Kurssi 6 (syventävä): Kulttuurien kohtaaminen

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin (esim. Afrikka, Japani, Kiina, Latinalainen Amerikka, Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit, Intia, islamin maailma) kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta.

 

5.4.15. Kuvataide

 

Kurssi 5 (syventävä): Nykytaiteen työpaja

Kurssin tavoitteena on oppia ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessä erilaisten ilmiöiden kanssa. Kurssin aikana muotoillaan ja rakennellaan kolmiulotteisia teoksia kokeillen erilaisia materiaaleja ja niiden yhdistelyä.

 

Kurssi 11 (soveltava): Teollisen muotoilun kurssi

Kurssilla tutustutaan ainakin yhteen materiaaliin ja opitaan muotoiluprosessi, lisäksi suunnitellaan tuote omalla ilmaisutavalla.

 

5.4.16. Liikunta

 

Kurssi 4 (syventävä): Yhdessä liikkuen

Kurssin tavoitteena on oman kunnon kohottaminen ja säännöllisen liikunnan merkityksen oivaltaminen sekä edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Kurssin sisältönä palloilulajit ja kuntoliikunnan eri muodot yhdessä opiskelijoiden kanssa sopien.

 

Soveltavat kurssit

 

Kurssi 8 (soveltava): Harrastuneisuuskurssi

Aktiivisesti kilpaurheilua harrastavat saavat lukion aikana kurssin harrastuksestaan. Harjoituksista pidetään päiväkirjaa, jonka opettaja hyväksyy.

 

Kurssi 9 (soveltava): Valmennuskurssi 1

Valmennuskurssi kerran viikossa läpi lukuvuoden. Eri lajien perusvalmennusta.

 

Kurssi 12 (soveltava): Lajivalmennuskurssi 1

Lajivalmennusta kerran/kaksi kertaa viikossa läpi lukuvuoden. Pesäpallo ja mahdollisesti lentopallo.

 

5.4.17 Yritystieto

 

Soveltavat kurssit

 

Yritystiedon perusteet (Yr1)

Kurssilla perehdytään yrityksen perustamiseen, hallintoon ja kehittämiseen liittyviin asioihin. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset yrityksen perustamiseen, hallintoon ja kehittämiseen liittyvät asiat

                        * perustaa keissinä oman yrityksen

                        * omaksuu positiivisen asenteen yrittäjyyttä kohtaan

                   

 

5.4.18 Opinto-ohjaus

Kurssi 5 (soveltava): Opiskelutekniikan kurssi, puolet äidinkieltä, puolet opiskelutekniikkaa.

Tavoitteena on tukea opiskelijaa hänen opinnoissaan, ennalta ehkäistä motivaation heikentymistä, stressiä ja mahdollisia opintojen keskeyttämisiä.

Kurssi aiheita ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, rentoutustekniikat, muisti, oppimisen teoria, lukunopeus, oman oppimistyylin löytäminen, äidinkielen, reaaliaineiden, kielten ja matematiikan opiskelu, itsetunto ja jaksaminen. Äidinkielen osuus laajuudeltaan 19 h. Kehitetään luetun ymmärtämisen taitoa, kerrataan kielenkäytön perusasioita ja harjoitellaan kirjoittamista.

Kurssille osallistujat valitaan seulonnan kautta. Kurssi toteutetaan mahdollisesti kolmannessa jaksossa.

 

5.4.19 Musiikki

 

Kurssi 10 (soveltava): Juhlakurssi, ½ kurssia

Kurssilla osallistutaan koulun juhlien musiikkiesityksiin esiintymällä tai kuulumalla tekniikkaryhmään. 

 

5.4.20 Tekstiilityö

 

Kurssi 1 (soveltava): Arvotekstiili

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan omaperäinen, persoonallinen ja tarkoituksenmukainen tuote.

Työskentelytekniikka valitaan aiheeseen soveltuvaksi. Työskentelyvaiheet raportoidaan portfoliolla.

 

Kurssi 2 (soveltava): Juhla-asu

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan ommellen juhla-asu, joka voi olla esim. ”vanhojenpäivä”-puku, ylioppilasasu tai jokin muu juhlava asukokonaisuus. Työskentelyvaiheet raportoidaan portfoliolla.

 

Kurssi 3 (soveltava): Lukiodiplomikurssi

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan vapaasti valitulla käsityötekniikalla tuote valtakunnallisesti annetusta aiheesta. Työskentelyprosessi raportoidaan portfoliolla.

 

6. OHJEITA PYRKIVILLE KEVÄÄLLÄ  2012

 

Alajärven lukioon otetaan vuonna 2012 korkeintaan 108 uutta opiskelijaa lukuaineiden keskiarvon mukaisessa järjestyksessä.  Hakeutuminen lukioon tapahtuu yhteisvalinnan kautta.

 

Hakuaika lukiokoulutukseen päättyy 16.3.2012.

 

Haku hoidetaan yläasteella oppilaanohjauksen yhteydessä.

 

 

Lisäksi on Alajärven lukiosta saatava valintakortti palautettava viimeistään 16.3.2012 osoitteella

                        Alajärven lukion rehtori

                        Kaupintie 7

                        62900 Alajärvi 

 

 

Pyrkijän tulee palauttaa kesäkuun alussa lukion lähettämä ilmoitus lukiopaikan vastaanottamisesta.

 

7. OPINTOSOSIAALISET EDUT

 

Ruoka on opiskelijalle ilmaista Alajärven lukiossa. Kansaneläkelaitokselta voivat 17 vuotta täyttäneet anoa opintorahaa ja asumistukea. Kansaneläkelaitos maksaa koulumatkatukea opiskelijoille, joiden koulumatka yhteen suuntaan on yli 10 km. Opiskelijan omavastuu on 43 euroa kuukaudessa.

 

8. OPPIKIRJAT

 

Lukiossa opiskeleva ostaa itse oppikirjat haluamastaan paikasta.  Koulun alkaessa ensimmäisen kuuden viikon aikana tarvitaan yleensä 2-3 kurssikirjaa. Vasta kurssijärjestyksen valmistuttua kesällä 2012 tiedetään, mitä kursseja on ensimmäisessä jaksossa. Silloin on valmiina myös luettelo seuraavana vuonna käytössä olevista oppikirjoista. Kirjat ennättää hyvin hankkia myös koulun alkaessa. Koulun oppilaskunta järjestää yhteishankintoja.

 

 

ALAJÄRVEN LUKIO

LUKIODIPLOMIT
• Kuvataiteessa
• Liikunnassa
• Musiikissa
• Tekstiilityössä

YLIOPISTO - OPINTOJA

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJA

KILPAURHEILU
• Kilpaurheilun integroiminen lukio-opetukseen mm. pesäpallon lajivalmennus

 

YHTEYSTIEDOT

Alajärven lukio hakukoodi 1751

Kaupintie 7
62900 ALAJÄRVI
Puhelin 06-2412 2432
Telefax 06-2412 2457

Internet: http://www.japo.fi/kk/lukio

Rehtori puh. 06-2412 2440
Opinto-ohjaaja 06-2412 2449

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

.

 

 

 

 



 

 

Copyright © 2000 Alajärven lukio. Webdesign Juha Kujala, Comber www studio