Viime päivinä mediassa on maalailtu uhkakuvia valokuituliittymien rajusta hinnannoususta ilman todellisia perusteluita. Vertailu Norjan hintoihin ei kerro Suomen tilanteesta juuri mitään, sillä lähes kaikki kulutushyödykkeet ovat Norjassa Suomea kalliimpia – ehkä sähköä lukuun ottamatta.

 

Tutkimusyhtiö Tefficientin mukaan Suomen kiinteän verkon liittymät ovat Pohjoismaiden toiseksi edullisimpia. Tanska on halvin, mutta pienessä ja tasaisessa maassa verkon rakentamiskustannukset eivät ole verrannollisia Suomeen, Ruotsiin tai Norjaan. Tanskassa keskimääräinen kahden vuoden kiinteän verkon laajakaistaliittymän hinta on noin 5 % halvempi, Ruotsissa noin 20 % kalliimpi ja Norjassa liki 100 % kalliimpi kuin Suomessa. Ruotsissa avoimen kuidun mallilla on toimittu lähes 20 vuotta – ilman että se olisi laskenut kuluttajahintoja.

 

Väite, että vain avoin verkko mahdollistaa liittymien kilpailutuksen on harhaanjohtava. Avoimessa kuidussa kuluttaja ei voi kilpailuttaa kalleinta ja kriittisintä osaa – itse valokuituverkkoa. Juuri verkon rakentamiskustannukset määrittävät suurimman osan nettiliittymän kokonaishinnasta.

Ruotsissa avoimen kuidun malli on ajanut internet-palveluntarjoajat kilpailemaan lähes yksinomaan hinnalla. Kun verkon omistajat pitävät infran vuokrahinnan korkeana, palveluntarjoajien täytyy karsia jostain. Tämä on johtanut heikentyneeseen palvelutasoon ja esimerkiksi nopeiden yhteyksien tarjonnan vähenemiseen.

 

Lisäksi Suomessa avoimen verkon sääntely on puutteellista: verkon omistajalla ei ole velvollisuutta vuokrata verkkoaan toisille operaattoreille. Käytännössä avoin verkko voi muodostua monopoliksi, vaikka sitä markkinoidaan avoimena.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom antoi helmikuun alussa huomautuksen avoimen kuidun toimijalle, Global Connectille. Yhtiö oli taloyhtiösopimuksissaan väittänyt, ettei sen tarvitse vuokrata verkkoa muille, koska sen verkko on ”avoin”.

 

Traficomin tulkinta oli päinvastainen: avoin verkko ei tuo kuluttajalle vapaata kilpailutusoikeutta, vaan verkkotoimija valitsee palveluntarjoajat kuluttajan puolesta. Kuluttajan valinnanvapaus on siis rajattu jo lähtöviivalla. Tämä alleviivaa sen, ettei avoin kuitu ole automaattisesti kilpailua lisäävä tai läpinäkyvä malli.

Suomen markkinoilla valokuituyhteyksien hintakehitystä hillitsee mm. vaihtoehtoisten laajakaistaratkaisujen tarjonta, kuten 5G, kaapeli ja muut yhteydet. Nämä pitävät hinnat kurissa riippumatta siitä, onko kiinteistöön rakennettu täyden palvelun (=suljettu) valokuitu vai avoin malli.

 

Täyden palvelun kuitumallissa asiakas saa yhteyden ja palvelun samalta toimijalta, selkeällä hinnalla ja läpinäkyvin ehdoin. Kalleinta osaa – kuituinfran hintaa – ei piiloteta vuokrarakenteisiin. Kuluttaja tietää, mistä maksaa ja saa tasalaatuista palvelua.

 

toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, Finnet-liitto ry, p. 044 7228210, jarmo.matilainen@finnet.fi

Tefficientin tutkimus » (kuvio 12, s. 21)